Kaivopihan Karaokekellari 29.3.2017 Helsinki

Keskiviikkoiltana päätin lähteä kokeilemaan maaliskuun puolivälissä avattua Kaivopihan Karaokekellaria Helsingin ytimessä. Samalla paikalla oli aiemmin Wanhan kellari. Hieman huomaamattoman ulko-oven jälkeen olivatkin jo värivalot ja peilipallo tervehtimässä laulamaan pyrkivää. Rappusten alapäässä oli yökerhomainen narikka ja erittäin kohtelias portsari odottamassa. Narikkamaksua tuli vajaa kolme euroa. Narikan jälkeen matka jatkui sokkeloista käytävää pitkin ravintolan tiloihin. Karaokekellarissa on kolme karaoketilaa sekä kaksi erillistä karaokekoppia, joissa voi käydä kokeilemassa uusia kappaleita kuulokkeiden ja mikrofonin kanssa ennen varsinaista lavalle uskaltautumista. Vastaaviin koppeihin en ole aiemmin törmännyt karaokeurallani, mutta ideana kopit ovat aivan loistavat.

Keskiviikkoillan vähäinen asiakasmäärä oli keskittynyt suurimpaan karaoketilaan, ja sinne minäkin suunnistin. Toinen karaoketila on sisustettu rock-henkiseksi ja kolmas, hieman pienempi tila, on idyllisempi ja hyvin baarimainen. Kolmessa erillisessä tilassa on nopeasti mietittynä ainakin kaksi hyvää puolta: laulujonot pysyvät maltillisempina ja kapeamman repertuaarin omaavat laulajat voivat laulaa bravuurikappaleensa ainakin kolmesti peräkkäin yleisön huomaamatta. Nerokasta!

Paikkana suurin sali muistutti hieman laivakaraokesta tuttua asetelmaa. Näyttävä lava oli valaistu kirkkailla spoteilla. Esiintymislavan edessä on iso tanssilattia, ja takaosassa ja reunoilla on paljon pöytiä istumapaikkoineen. Joka puolella oli suuria näyttöjä, joissa laulut pyörivät. Positiivisena asiana näyttöjen ylälaidassa pyöri jatkuvasti laulujono noin seuraavalta puolelta tunnilta. Reaaliaikaisen laulujonon näkyminen vapauttaa mukavasti oman lauluvuoron kyttäämiseltä, ja toivoisinkin kovasti, että tämä toimintamalli jalkautuisi muihinkin karaokepaikkoihin.

Saapuessani Karaokekellariin iltaseitsemän jälkeen, oli paikalla reilu kourallinen ihmisiä. Lähes kaikki paikalla olijat olivat tulleet laulamaan, ja laulujonoa oli heti alusta alkaen reilut 20 minuuttia. Illan mittaan jono pysyi koko lailla samana. Baaritiskillä oli selkeä työjako. Tarjoilijat tarjoilivat ja karaoken vetäjä soitti musiikkia ja sääti kappaleita aktiivisesti laulajien vaihtuessa. Edellisten lisäksi paikalla oli erillinen juontaja, joka hoiti laulajien kutsumiset ja kiittämiset. Palvelu oli hyväntuulista ja ammattitaitoista, vaikkakin on todettava, että pienestä asiakasmäärästä huolimatta yksi laululappuni ei löytänyt tietään varausjärjestelmään. Virhe kuitenkin korjattiin asiallisesti heti, kun kävin siitä kysymässä. Lauletut kappaleet olivat hieman tanssimusiikkivoittoisia, ja tanssilattia olikin vähäisestä yleisömäärästä huolimatta ahkerassa käytössä.

Musiikkilaitteisto oli ensiluokkaista. Lavalla oli Shuren SM58 –mikrofonit langallisena ja langattomana. Musiikki kuului yleisöön tasapainoisena ja keskustelu pöydässä onnistui pääosin huutamatta. Lavalla oli kaksi lattiamonitorikaiutinta laulajalle, sekä näyttö sanojen lukua varten. Joissakin kappaleissa musiikkia syötettiin lavalle niin rajulla kaiulla, että se jopa häiritsi rytmin seuraamista. Pääosin miksaaminen oli kuitenkin onnistunutta. Kappaleet varataan perinteiseen tapaan lapuilla, jotka jätetään karaoken vetäjälle. Lauluvihkot saa viedä pöytiin, ja kappaleet ovat luettavissa myös netissä osoitteessa karaokejukebox.fi. Karaokekellarin kappaleisiin päästäksesi tulee nettisivulle syöttää koodin 4888.

Kaivopihan Karaokekellari oli positiivinen kokemus, ja se tuo piristävää lisää pääkaupunkiseudun karaokepaikkoihin. Työreissussa olevalle paikka sopii erinomaisesti, sillä Karaokekellari sulkee ovensa arkisin jo puoliltaöin. Perjantaisin ja lauantaisin meno jatkuu aamu kahteen. Sattumalta keskiviikkona oli tarjousilta ja hanaoluelle tuli hintaa ainoastaan 3,5 €.